Hyvinvointi, Koti

Miten musiikki vaikuttaa terveyteen?

Musiikilla on yllättäviä terveysvaikutuksia. Varmasti kaikki allekirjoittavat sen, että musiikki rentouttaa ja kohentaa mielialaa, ja siten lievittää stressiä. Olo tyyntyy tai piristyy, ja lisäksi keskittymiskyky paranee – ei siis ihme, että moni kuuntele musiikkia opiskellessaan tai työskennellessään. Koska työpaikalla tai kotona saattaa olla monenlaisia musiikkimakuja, voi olla parasta, että musiikkia kuuntelee kuulokkeiden avulla. Parhaat kuulokkeet musiikin kuunteluun ovat monen mielestä vastamelukuulokkeet, mitkä häivyttävät taustamelun ja takaavat nautinnollisen kuunteluelämyksen myös lentokoneessa tai ihmisvilinässä.

Mikä tahansa musiikki ei auta kohentamaan mielialaa, sillä tietynlainen musiikki saattaa ärsyttää ja tehdä olon epämukavaksi. Siinä kun toinen rakastaa klassista musiikkia, on se toisen mielestä turhanpäiväistä pimputusta, sillä häneen uppoaa paremmin rock. Musiikkimakuja on monenlaisia. On kasvattavaa ja kehittävää tutustua erilaisiin musiikkilajeihin ja -tyyleihin, mutta parhaat terveysvaikutukset tuottaa tutkitusti oma mielimusiikki. Mielimusiikin on todettu alentavan verenpainetta, nopeuttavan aivohalvauksesta toipumista, hidastavan muistisairauksia, helpottavan kipua ja vähentävän ahdistuneisuutta. Lisäksi lempimusiikki lievittää yksinäisyyden tunnetta ja auttaa masentunutta paranemaan. Koska musiikki tyynnyttää ja rentouttaa, on musiikin kuuntelusta apua myös unettomuuteen.

Rauhallisella musiikilla tuetaan rentoutumista

Yleisesti ottaen rauhallista musiikkia pidetään tehokkaimpana rentoutumis- ja keskittymismusiikkina. Menitpä sitten joogastudioon tai hierojalle, soi taustalla mitä todennäköisimmin jokin hyvin tyyni ja vähäeleinen musiikki, minkä tempo on rauhallinen. Tällainen musiikki on usein sanoittamatonta, klassista musiikkia. Taustalla saattaa olla myös luonnon ääniä, sillä veden solinan tai linnun laulun kuunteleminen on myös erittäin puhdistavaa ja rentouttavaa – jopa nauhalta kuunneltuna.

Rauhallinen musiikki, mikä tempo mukailee sydämen leposykettä (noin 60 lyöntiä minuutissa), poistaa levottomuutta, lievittää stressiä ja vähentää mahdollisen kivun tunnetta. Musiikkiterapiassa on havaittu, että matalataajuinen vibraatio toimii parhaiten lihasjännityksen ja kipujen lievittämiseen. Tällaisella musiikilla on erityisen rauhoittava voima, pitkältä samanlainen kuin meditaatiossa tai rukoilemisessa.

Jos siis tavoitteena on oppia olemaan läsnä, rauhoittua ja hakea lievitystä kehon ja mielen erilaisiin jännitystiloihin, kannattaa tutustua rauhallisen musiikin ihmeitä tekevään vaikutukseen, vaikka oma lempimusiikki olisikin rytmikkäämpää ja menevämpää. Esimerkiksi pop ja rock sopivat mielialan kohentamiseen ja työtehtäviin keskittymiseen, mutta meditaatiohetkeen tai nukahtamiseen kannattaa kokeilla vaikka itämaista instrumentaalimusiikkia.

Musiikki vaikuttaa aivojen toimintaan

Musiikki aktivoi tunnemuistia, siksi musiikin kuuntelu tuo mieleen muistoja. Muistot eivät aina ole pelkästään hyviä. Mieleen voi tietynlaista musiikkia tai tiettyä kappaletta kuunnellessa tulla traumaattisiakin muistoja menneisyydestä tai lapsuudesta, mutta kokemusten käsittelemisellä (tarvittaessa ammattiauttajan kanssa) on eheyttävä vaikutus. Musiikin terapeuttinen vaikutus on suurimmillaan, kun musiikkia tehdään itse laulamalla tai soittamalla. Masennuspotilaille suositellaankin usein musiikkiterapiaa – varsinkin heille, joilla on vaikeuksia sanoittaa tunteitaan. Musiikin kautta voi ilmaista myös sellaisia tunteita, joita ei osaa tai uskalla ilmaista. Musiikilla voi ilmaista ja käsitellä myös sellaisia tunteita, joita ei kunnolla edes tiedosta. Musiikin tunneskaala on niin laaja, että sen kautta voi purkaa iloa, surua, rakkautta, vihaa, epäluottamusta tai esimerkiksi kateutta.

Musiikkia suositellaan myös osaksi aivohalvauksesta toipuvien potilaiden hoitoa. On todettu, että kielellinen muisti ja tarkkaavaisuus palaavat paremmin, jos musiikin kuuntelu on otettu osaksi päivittäistä kuntouttamista. Musiikki myös elvyttää hahmotuskykyä, mitä aivohalvaus on vioittanut. Musiikin parantava vaikutus perustuu siihen, että se pitää hermosolut vireillä ja nopeuttaa niiden uudelleenjärjestäytymistä. Aivohalvauspotilaan kuunteleman musiikin ei tarvitse olla rauhallista ja vähän elementtejä sisältävää, vaan potilaan itsensä valitsemalla musiikilla on paras parantava vaikutus.

Juuri lempimusiikki käynnistää aivojen palkitsemisjärjestelmän, ja saa sen erittämään mielihyvähormoni dopamiinia. Aivojen syvien rakenteiden aktivoimiseen tarvitaan yleensä jokin erittäin suurta mielihyvää tai pelkoa tuottava ärsyke, joten aivotutkijoita onkin ällistyttänyt, miten vahva vaikutus musiikilla voi aivojen toimintaan olla.

Tässä ei suinkaan ole vielä kaikki. Mukavan musiikin kuunteleminen tekee hyvää sydämelle ja verenkierrolle, sillä se vauhdittaa veren virtausta. Musiikin rentouttava ja kipua lievittävä vaikutus johtaa muun muassa siihen, että se vähentää synnyttäjien tai leikkauspotilaiden tarvitsemien kipulääkkeiden tarvetta. Musiikista on hyötyä kaikenikäisille, sillä se rauhoittaa niin aggressiivisia lapsia kuin dementikkojakin, ja tukee koululaisten oppimista. Musiikin kuunteleminen tai musiikin tekeminen ei siis suinkaan ole mitään turhaa ajan kulua, vaan omasta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista huolehtimista!