Koti, Rahaa, Sisustus

Mitä hankkia uuteen kotiin?

Olohuone

Uuteen kotiin tarvitaan monenlaista tavaraa, varsinkin, jos ollaan muuttamassa osakehuoneistosta omakotitaloon. Omakotitalossa on tarvetta niin ruohonleikkurille, lumikolille, katuharjoille, puutarhaletkuille, terassikalustoille kuin vaikkapa lehtipuhaltimillekin. Koko sisustus saattaa mennä uusiksi, jos vanhat kalusteet ja tekstiilit eivät tunnu istuvan uuteen kotiin. Jos uudessa kodissa on aiempaa enemmän neliöitä, tulee usein lähdettyä huonekaluostoksille – eihän huoneita oikein tyhjiksikään voi jättää! Kaikki tämä tarkoittaa rahanmenoa. Ruohonleikkurit, varsinkin päältäajettavat, ovat melko kalliita. Myös grillit ja kaasupullot maksavat rahaa, ja lähtevät siksi usein varkaiden mukaan.

Ilmaiseksi ei saa kotiakaan sisustettua. On toki mahdollista ostaa kalusteet, valaisimet ja tekstiilit käytettyinä, mutta rahanmenoa on silti luvassa, jos vanhat tuotteet eivät mahdu tai muuten sovi uuteen kotiin. Antiikista tai designistä kiinnostuneen kotona saattaa olla valaisimia, joiden hinta on keskivertosuomalaisen kuukausipalkan verran. Taideharrastajat ovat valmiita uhraamaan saman verran yhteen ainoaan tauluun tai patsaaseen. Kodin arvokkaimmat hankinnat keskittyvät kuitenkin useimmiten elektroniikkaan. Taulutelevisio, äänentoistolaitteet ja tietokoneet voivat maksaa yhteensä tuhansia euroja. Miten uuden kodin voisi suojata asuntomurroilta ja tulipaloilta? Jos olet harkinnut valvontakameraa kotiisi, lue tämä artikkeli!

Kameravalvonta ehkäisee tehokkaasti asuntomurtoja

Kameravalvonta ja kameravalvonnasta kertovat kyltit sekä tarrat ovat tehokas tapa pitää kutsumattomat vieraat loitolla. Kameravalvonnan avulla asuntomurron tekijät huomataan, tunnistetaan ja saadaan kiinni paljon todennäköisemmin, siksi pelkkä varoitus kameravalvonnasta voi riittää murtohalujen kaikkoamiseen. Asuntomurrot ovat valitettavan yleisiä, ja niiden määrä on kasvusuunnassa. Asuntomurtojen määrä on peräti kaksinkertaistunut aiempaan verrattuna, ja lisäksi loma-asuntoihin tehdään yli tuhat murtoa vuodessa. Rosvoista jää kiinni vain noin kolmannes. 

Valvontakamera on yksinkertaisimmillaan riistakamera. Nykypäivänä asianmukaiset valvontakamerat ovat joko tallentavia, tai sitten ne kytketään nettiin. Iso osa nyt asennettavista valvontakameroista on varustettu langattomalla nettiyhteydellä. Internet-yhteyden avulla valvontakameran lähettämää reaaliaikaista kuvaa voi tarkastella joko itse (esimerkiksi kännykkänsä näytöltä), tai se voidaan välittää suoraan hälytyskeskukseen. Omakotitaloihin ja vapaa-ajan asuntoihin myytävissä kameroissa on usein liiketunnistin, jolloin se ei kuvaa 24/7. Tällainen kamera aktivoituu havaitessaan liikettä, ja alkaa ottaa joko videokuvaa tai kuvasarjaa.

Kameravalvonta voidaan asentaa niin ulos kuin sisään. Valvontakameran avulla on periaatteessa mahdollista seurata sitä, miten yksin kotona oleva lapsi tai vanhus pärjää, mutta tässä voi helposti eksyä lain väärälle puolelle. Jos aikoo asentaa kameran iäkkään äitinsä tai appiukkonsa asuntoon, pitää ottaa tarkasti selvää siitä, onko se laillista. Nyrkkisääntö on, että kamera saa käynnistyä sisätiloissa vain hälytyksen tapahtuessa. Vanhusta ei siis saa salakatsella ilman oikeaa syytä.

Sisätiloihin asennettava valvontakamera maksaa halvimmillaan vain muutaman kympin. Ulos asennettavan valvontakameran pitää kestää säitä ja pakkasia, joten sillä on hintaa satasen tai parin edestä. Kallis hankinta ei siis ole kyseessä. Mahdollisesti hankittavasta hälytysjärjestelmästä sen sijaan aiheutuu jonkin verran kuukausikuluja.

Pelkkä valvontakamera on ainoastaan pelotin ja dokumentoija

Pelkkä valvontakamera ei tee mitään, jos joku päättää kiinnijäämisriskistä huolimatta murtautua asuntoon, tai jos asunnossa syttyy tulipalo. Tällaisissa tapauksissa kamera vain käynnistyy ja dokumentoi tilanteen. Kannattaakin miettiä kameravalvonnan kytkemistä nettiin ja hälytysjärjestelmään. Silloin kamera lähettää hälytyksen joko rakennuksen omistajalle tai hälytyskeskuspäivystäjälle. Ihmisen pitää tulkita kameran lähettävä kuva ja päättää oikeat toimenpiteet – esimerkiksi soittaa poliisille tai palokunnalle. Hälytysjärjestelmästä voi rakentaa varsin kattavan, sillä siihen voi kytkeä muun muassa ikkunoihin asennettavan murtohälyttimen tai sisätiloihin asennettavat palovaroittimet. Näin kaikista uhkaavista tilanteista saadaan tieto, vaikka valvontakamera ei olisikaan vielä havainnut mitään.  

Hälytysjärjestelmään voidaan liittää mahdollisuus suoraan puheyhteyteen hälytyskeskuksen päivystäjän kanssa. Hän voi tällöin kommunikoida asunnossa olevien henkilöiden kanssa, jos jokin hälytys laukeaa. Päivystäjä voi esimerkiksi antaa yksin kotona olevalle lapselle toimintaohjeita tulipalotilanteessa. Päivystäjä saa puheyhteyden avulla heti tiedon siitä, onko kyseessä oikea hätätilanne, vaiko vahinko. Vaikka hälytysjärjestelmät ovat hyvin tarkkoja, joskus ne voivat laueta ilman ”oikeaa” syytä. Voi olla, että lintu on lentänyt ikkunaa päin, tai että kotona yksin oleva koira on saanut hälytyksen laukeamaan. Joskus kyseessä on inhimmillinen erehdys, sillä joku kotiin kiireellä tullut on saattanut yksinkertaisesti unohtaa kytkeä hälytyksen pois päältä. Tällaisessa tilanteessa olisi aivan turhaa lähettää vartijoita paikalle.