Koti, Rahaa, Vinkit

Kannattaako muuttaa Suomeen työn perässä?

Pahvilaatikot

Kuski ja pakettiauto auttavat huomattavasti muuttohommissa, kun ollaan muuttamassa lapsuudenkotoa soluun tai solusta yksiöön. Kaksion tai kolmion tavaroiden muuttaminen vaatii jo kuorma-auton, ellei sitten halua ajeluttaa pakettiautoa ees taas koko viikonlopun ajan. Entä silloin, kun ollaan muuttamassa maasta toiseen, vaikkapa Saksasta Suomeen? Vaihtoehtoja on periaatteessa kaksi, ja ne molemmat edellyttävät sitä, että budjetti muuttoa varten on isompi kuin parikymppiä. 

Ensimmäinen vaihtoehto on myydä kaikki huonekalut ja saapua Suomeen parin matkalaukun kanssa. Pöytä, tuolit, astiat, liinavaatteet ja muut kodin tarve-esineet pitää tuolloin hankkia paikan päältä. Jos työkeikka Suomessa on lyhytaikainen, kannattaa harkita kalustetun asunnon vuokraamista.

Toinen vaihtoehto on ottaa yhteyttä maiden välisiä muuttoja tekevään muuttofirmaan ja pakata sekä kuljettaa kaikki tavarat mukanaan. Tämä vaihtoehto ei ole kovin edullinen, sillä asiakkaan pitää tuolloin maksaa bensoista, laivalipuista ja muun muassa kahden muuttotyöntekijän edestakaisesta matka-ajasta koostuvat kustannukset.

Kannattaako koko puuhaan ruveta? Onko Suomessa töitä ulkomaalaisille, eli onko järkevää muuttaa Suomeen töiden perässä?

Työperäinen muutto Suomeen laskussa

Hallituksen toiveissa on saada Suomeen paljon koulutettua työvoimaa, mutta Maahanmuuttoviraston tilastot osoittavat työperäisen muuton laskeneen radikaalisti. Varsinkin EU-kansalaiset eivät enää ole kiinnostuneita muuttamaan Suomeen. Suomen suosio muuttokohteena on romahtanut viimeisten neljän vuoden aikana. EU-kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa, jos hän on Suomessa alle kolme kuukautta. Oleskelurekisteröinti pitää tehdä vasta sen jälkeen, ja näiden rekisteröintien määrä vain laskee.

Myös Euroopan ulkopuolelta tulevat työntekijät valitsevat mieluummin jonkun toisen maan kuin Suomen. Hekin, jotka ovat valinneet Suomen, hakevat oleskeluunsa jatkolupaa vain harvoin.

Suomen epäsuosio hämmentää

Suomen epäsuosio työperäisen maahanmuuton kohteena hämmentää niin viranomaisia kuin muitakin kansalaisia. Suomi on kansainvälisten onnellisuustilastojen kärjessä, ja se on valittu toisinaan jopa maailman onnellisimmaksi maaksi. Suomi löytyy myös erilaisten kilpailukykytilastojen kärkipäästä. Tämän luulisi houkuttelevan, mutta vain harva eurooppalainen tuntuu tarttuvan täkyyn.

Suomeen muuttaa eniten virolaisia, ja myös puolalaiset sekä romanialaiset ovat kiinnostuneet muuttamaan Suomeen töiden takia. Ranskasta ja Saksasta saapuu vain noin parisataa työntekijää vuodessa. Kielitaitoiset, koulutetut ja kilpailukykyiset työntekijät eivät pidä Suomea ensisijaisena muuttokohteena – korkeintaan välietappina.

Miksi Suomeen ei muuteta töiden perässä?

Työperäinen maahanmuutto toisesta EU-maasta on tehty mahdollisimman helpoksi. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes kaikki hakijat, joilla ei ole rikollista taustaa, pääsevät Suomeen. Syiden täytyy löytyä muualta, esimerkiksi maahanmuuttajavastaisesta asenteesta ja työnantajapuolen vastaanottavuudesta. Ulkomaalaiset saavat usein ensimmäisenä kenkää firman joutuessa talousvaikeuksiin, ja työttömän ulkomaalaisen on erityisen vaikea löytää uutta työpaikka Suomessa. Palkan pitää olla melko suuri, jotta työntekijä saa oleskeluluvan puolisolleen ja muille perheenjäsenilleen – tämä on yksi syy maahanmuuttajien haluttomuudelle.

Toisaalta, moni ulkomaalainen on saattanut jättää rekisteröimättä itsensä. Rekisteröinti maksaa reilut viisikymppiä, mutta rekisteröimättä jättämisestä ei ole käytännössä minkäänlaisia seuraamuksia EU-kansalaiselle.

Viimeaikaisen kyselyn mukaan ulkomaalaiset koodarit kertoivat sään ja vaikean kielen pääasiallisiksi syikseen olla hakematta töitä Suomesta. Myös Suomen sijainti, sosiaalisen elämän vähyys ja sosiaalisten suhteiden solmimisen vaikeus vähensivät muuttohaluja.

Suomeen kaivataan uusia työntekijöitä

Nyt jos koskaan kannattaisi muuttaa Suomeen töiden perässä. Työikäisiä henkilöitä on noin 100 000 vähemmän kuin vielä kahdeksan, yhdeksän vuotta sitten. Työikäisten määrä vain vähenee – tällä menolla heitä on vuonna 2020 57 000 henkeä vähemmän. Kymmenen vuoden päästä työikäisten osuus Suomen väestöstä on enää 60 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että rahat loppuvat, jos veronmaksajien määrä ei kasva. Hyvinvointivaltion ylläpitäminen edellyttää kasvavaa maahanmuuttoa.

Suomeen tarvitaan joka vuosi noin 30 000 ulkomailla syntynyttä henkilöä, jotta huoltosuhde pysyisi kestävällä tasolla ja talous mallillaan. Tosin, työmarkkinoita pitää kehittää, sillä ulkomaalaisten työllistymisessä on ongelmia. Kymmenen vuotta Suomessa asuneista ulkomaalaistaustaisista miehistä töissä on noin 71 prosenttia, ja naisista vain 56 prosenttia. Haasteita ovat muun muassa harmaan talouden sekä alipalkkauksen kitkeminen, ja ulkomaalaisten kotouttamisen sekä työllistymisen tukeminen.

Hallituksella on paineita parantaa ulkomaalaisten työhakijoiden asemaa ja työllistymistä. Onneksi asenteet ovat muuttumaan päin. Tuore mielipidekysely osoittaa, että 50 % suomalaisista suhtautuu myönteisesti siihen, että Suomeen haettaisiin aktiivisesti lisää maahanmuuttajia paikkaamaan työikäisen väestön vähentymistä ja syntyvyyden alentumista.