Hyvinvointi, Koti, Perhe

Ehkäisy on olennainen osa perhesuunnittelua ja turvallista seksielämää

Perhesuunnittelu tarkoittaa suunnittelemattomien raskauksien ehkäisemistä. Jokaisen lapsen pitäisi saada syntyä toivottuna, ja jokaisella miehellä ja naisella pitäisi olla oikeus päättää siitä, haluaako vanhemmaksi vai eikö. Erilaisten ehkäisymenetelmien avulla lapsien hankkimista voi siirtää paremmin sopivaan ajankohtaan, tai jättää kokonaan väliin. Perhesuunnittelu edistää sukupuolten tasa-arvoa, mutta kyseessä on myös terveys. Kondomi on ainoa ehkäisyväline, mikä suojaa myös sukupuolitaudeilta. Varmin ehkäisy on tuplaehkäisy, eli kondomin käyttö yhtä aikaa jonkin hormonaalisen ehkäisyn (esimerkiksi e-pillerin) kanssa. Kondomin voi jättää pois vakituisen kumppanin kanssa, mutta ennen tätä kannattaa käydä sukupuolitautitesteissä.

Nuorelle pitää puhua ehkäisystä

Kondomi

Ehkäisymenetelmistä saa helposti tietoa netistä, terveydenhoitajalta tai vaikka kirjastosta. Kondomeista ja e-pillereistä puhutaan nuorille jo yläasteelle. Ei kuitenkaan ole huono idea keskustella näistä kotona, ja hankkia nuorelle kondomeita jo valmiiksi. Keskustelutilanne voi tuntua molemmista osapuolista äärimmäisen kiusalliselta, mutta siitä voi olla nuorelle monenlaista hyötyä myöhemmin – varsinkin riskitilanteiden tunnistamisessa ja välttämisessä. Nuoren tulee tietää, että hänellä on oikeus päättää omasta kehostaan ja siitä, kuka siihen koskee ja kenen kanssa hän harrastaa seksiä. Kun seksin harrastaminen on ajankohtaista, tulee nuorella olla valmiuksia hankkia ja käyttää ehkäisyvälineitä. Sekä tytön että pojan on hyvä tietää, mistä kondomeita saa ja miten ne puetaan. Edullinen kondomi on paras ja ensisijainen ehkäisymenetelmä, sillä se on ainoa ehkäisymenetelmä, mikä suojaa sekä sukupuolitaudeilta että ei-toivotuilta raskauksilta. Lisäksi nuoren tulee tietää, mitkä menetelmät eivät suojaa taudeilta ja raskauksilta, jotta hän osaa pidättäytyä niiden käyttämisestä ja vaatia kondomin hankkimista. Nuorelle kannattaa kertoa myös jälkiehkäisypillereistä, sillä vahinkoja voi sattua – esimerkiksi kondomi hajota. Jälkiehkäisypillerin saa apteekista ilman reseptiä, mutta sitä ei koskaan tule käyttää ensisijaisena ehkäisymenetelmänä – varsinkaan, koska se ei suojaa sukupuolitaudeilta.

Erilaisia ehkäisymenetelmiä

Kondomi asetetaan siittimen päälle, ja se pidetään paikallaan koko aktin ajan. Liukuvoide pitää kondomin paremmin paikallaan, ja ehkäisee sen hajoamista. Kumiset kondomit ovat edullisempia kuin muoviset kondomit, mutta muovinen kondomi on ainoa vaihtoehto kumiallergikoille. Kumikondomin kanssa ei voi käyttää öljypohjaisia liukasteita, sillä ne altistavat sen hajoamiselle. Kondomia ei kannata säilyttää rahapussissa (ainakaan samassa osastossa kolikoiden kanssa), sillä ne hajoavat siellä helposti. Myös kuumuus ja pakkanen haurastuttavat kumia.

Ehkäisypillereitä on kahdenlaisia. Yhdistelmäehkäisypillerit toimivat hyvin raskauden ehkäisemisessä, minkä lisäksi ne helpottavat monien naisten kuukautiskipuja ja nuorien tyttöjen iho-ongelmia, kuten aknea. Ehkäisypillereitä ei kuitenkaan saa unohtaa ottaa, sillä silloin niiden teho laskee. Unohtuneiden pillereiden tai vatsataudin jälkeen kannattaa käyttää jonkin aikaa kondomia. Toinen suun kautta otettava ehkäisymenetelmä naisille on keltarauhashormonivalmiste. Minipillerit sopivat useimmiten niillekin naisille, joille yhdistelmäehkäisypillerit eivät käy. 

Jos e-pillereiden ottaminen tuntuu aina unohtuvan, on olemassa ehkäisylaastareita, joista imeytyy samoja hormoneja kuin yhdistelmäehkäisypillereistä. Hormonit imeytyvät tällöin ihon kautta. Hormonit voi imeyttää myös emättimen limakalvojen kautta – tällä viitataan emättimeen asetettavaan ehkäisyrenkaaseen. Jos yhdistelmäehkäisyvalmisteet eivät sovi eikä halua napsia pillereitä, on olemassa myös käsivarren ihon alle asetettava ehkäisykapseli, mikä imeyttää keltarauhashormonia elimistöön yhtäjaksoisesti kolmesta viiteen vuotta.

Kierukka on tunnetumpi vaihtoehto pillereille. Hormoni- tai kuparikierukka asetetaan kohtuun lääkärin vastaanotolla. Kierukkaa voivat käyttää myös nuoret ja synnyttämättömät naiset, mutta se saattaa pettää. Kaikista varmin ja lopullisin ehkäisymenetelmä on sterilisaatio. Sterilisaatio voidaan tehdä sekä miehelle että naiselle, mutta alaikäraja on 30 vuotta. Sterilisaation voi tehdä tätä aiemmin esimerkiksi terveydellisin perustein. Joissain tapauksissa sterilisaatio voidaan purkaa myöhemmin.

Millaisiin ehkäisymenetelmiin ei kannata luottaa?

Keskeytetty yhdyntä ja ”varmat päivät” ovat vanhanaikaisia ja erittäin epäluotettavia ehkäisymenetelmiä. Keskeytetty yhdyntäkin voi johtaa raskauteen, sillä jo ennen siemensyöksyä siittimestä erittyy niin sanottuja touhutippoja, mitkä voivat sisältää siittiöitä. Lisäksi keskeytetty yhdyntä on vain harvasta miehestä tai naisesta mukavaa. 

Varmat päivät ovat päiviä, jolloin naisen kuukautiskierron uskotaan olevan siinä vaiheessa, ettei munasolun hedelmöittyminen ole mahdollista. Koska munasolu ei tunne kalenteria, ovat varmat päivät itse asiassa hyvin epävarmoja päiviä. Ovulaatio voi tapahtua eri kuukausina eri aikaan, joten raskaaksi voi tulla minä päivänä hyvänsä. Ehkäisyvaahtoihin ei kannata luottaa alkuunkaan, vaikka niiden mainostetaan tuhoavan siittiöitä.