Koti, Musiikki, Vinkit

Kitara

Musiikin harrastaminen on hyväksi ihmiselle. Musiikin tuottaminen rentouttaa ja auttaa stressin hallinnassa. Musiikkiharrastus pitää huolta aivoistamme, ja tuottaa onnistumisen kokemuksia. Varsinkin lapsia kannattaa kannustaa musiikin pariin, sillä kaikenlainen musisointi (vaikkapa vain kattilankansien hakkaaminen) parantaa kielellisiä ja matemaattisia kykyjä, sekä lisää vuorovaikutustaitoja.

Musiikkia voi harrastaa ilman investointeja. Kuka vain kenestä ääntä lähtee voi laulaa, eikä siihen tarvita sen paremmin mikrofoneja kuin taustabändiäkään. Kirjastosta voi lainata erilaisia soittimia ilmaiseksi. Monissa kirjastoissa on piano, mitä voi käydä soittamassa ilmaiseksi. Kitaroita, nokkahuiluja ja huuliharppuja saattaa saada lainattua kotiinkin. Musiikkiosastolta löytyy nuotteja ja opetusvideoita. Myös Youtubesta löytyy ilmaisia opetusvideoita, joilla voi opetella soittamaan vaikkapa harmonikkaa.

Jos haluaa ostaa oman soittimen, löytyy se netistä tai paikallisesta soitinliikkeestä. Voit etsiä vaikkapa ukulelea tai tarvikkeita ukulelelle myös netin kirpputorisivustoilta. Käytetyt soittimet ja tarvikkeet ovat halvempia kuin uudet.

Soittimet ostetaan nykyään netistä

Kaikenlainen shoppailu on siirtynyt nettiin. Netistä voi ostaa mitä vain: esimerkiksi ruokaa, vaatteita, siivouspalveluita, soittimia, kirjoja tai huonekaluja. Ostokset voi maksaa pankkikortilla tai vaikkapa niin ikään netistä haettavalla kulutusluotolla. Tilaus saapuu lähimpään pakettipisteeseen tai suoraan kotiovelle.

Shoppailu netissä

Soitinliikkeiden määrä Suomessa on vähentynyt selvästi sen jälkeen, kun saksalainen musiikkikauppias Thomann avasi suomenkielisen verkkokauppansa 2000-luvun alussa. Saksalainen verkkokauppa pystyi rohmuamaan noin viidenneksen Suomen soitinmyynnistä laskemalla hintoja. Tällä hetkellä arvioilta kolmasosa soittimista ostetaan ulkomaisista verkkokaupoista. Kivijalkamyymälöitä on noin puolet siitä, mitä vuosituhannen vaihtuessa. Isossa kaupungissa saattoi olla pari, kolme soitinliikettä, kun enää liikkeitä on yksi (jos sitäkään).

Jos haluat tukea paikallista soitinliikettä, osta soittimesi ja niiden tarvikkeet sieltä. Tällöin saat kaupan päälle asiantuntevaa neuvontaa, mikä on varsinkin uudelle musiikinharrastajalle kullanarvoista.

Parhaat lisätarvikkeet muusikolle

Muusikon tai musiikin harrastajan parhaat lisätarvikkeet liittyvät tietenkin soittimiin ja soittamiseen. Otetaan esimerkiksi ukulele. Ukulele on pieni kitara, jota ovat soittaneet monet viime vuosisadan kuuluisuudet, kuten rock-kukko Elvis sekä George Harrison. Ukulele oli varsin muodikas 1920-luvulla, jolloin se oli ehtinyt olla olemassa jo suurin piirtein 40 vuotta. Ukulelella on paljon pidempi historia: sen juuret ovat Portugalissa, mistä idea siitä kulkeutui siirtolaisten mukana Havaijille. Havaijilla se sai nykyisen muotonsa ja nimensä.

Kun pahin muotivillitys meni ohi, alettiin ukulelelle naureskella, ja sitä pidettiin jopa pipipäiden soittimena. Elvis ja George Harrison eivät tästä välittäneet. Ukulelesta tuli suosittu kuitenkin vasta muutamia vuosia sitten. Nyt ukulelen soittamista voi opiskella niin kirjaston ilmaistapahtumissa, ala-asteilla, kansalaisopistoissa kuin musiikkiopistoissakin. Ukulele on todella monipuolinen soitin, millä voidaan soittaa niin klassista musiikkia, rockia, hiphoppia kuin vaikkapa leirinuotiolaulujen sointusäestystä. On totta, että ukulele sopii ensisoittimeksi, mutta siitä ei suinkaan tarvitse luopua taitojen karttuessa. Ukulelen soittotaitojen hiomista voi jatkaa vaikka kymmenien vuosien ajan, sillä siitä löytyy aina uusia puolia.

Ahkera ukulelen soittaja tarvitsee uusia kieliä. Uudet hiilikuitukielet ovatkin monen ukulelen soittajan hankintalistalla vanhojen katkettua kovassa käytössä. Onneksi kieliä saa muutamalla eurolla.

Ukulele pesee pianon mennen tullen, kun halutaan helposti mukaan otettava soitin. Ukulele kulkee mukana soittotunneilla tai puistopiknikeillä varsin vaivattomasti – varsinkin, jos ostat selkäreppukotelon tai ukulelepussin. Kotelo suojaa ukulelea jopa pussia paremmin.

Jotta voisit jammailla ja liikuskella soittaessasi, tarvitset hihnan ukulelen kannatteluun. Ukulelen hihnoissa on usein jokin Havaijista muistuttava kuviointi. Kun pidät taukoa, vältät ukulelen rikkoontumisen asettamalla sen omaan telineeseensä. Lattiateline pitää ukulelen pystyssä, eikä kukaan kompastu siihen.

Ukulelen soittaja tarvitsee myös viritysmittarin ukulelen virittämiseen. Viritysmittarissa on usein metronomi, mikä auttaa pysymään oikeassa tahdissa kappaleen aikana.

Haluatko kuulla, miltä soittosi kuulostaa? Voit toki nauhoittaa soittoa älypuhelimen avulla, mutta laadukas tallennin toimii tähän tarkoitukseen huomattavasti paremmin.

Muusiikon kannattaa kiinnittää huomiota myös kuulonsa suojaamiseen. Laadukkaat, valetut kuulonsuojaimet istuvat korvaan hyvin. Niiden avulla voit vaimentaa musiikkia sopivasti, mutta musiikki säilyttää silti luonnollisen sointinsa. Musiikkiin ei tule vääristymiä, vaikka säädät äänenvoimakkuutta pienemmälle – samoin kuin säätäisit radiota! On hyvä muistaa, että kuulo voi vaurioitua pysyvästi, jos kova musiikki jatkuu pitkään: esimerkiksi keikoille tyypilliselle yli 90dB äänenvoimakkuudelle saisi altistua korkeintaan tunnin ajan.

Hyvinvointi, Musiikki, Perhe, Vinkit

Nainen kuuntelee musiikkia

Musiikkia kuunnellaan useimmiten taustamusiikkina. Tilastokeskus kertoo, että noin 80 % musiikin kuuntelemisesta on taustakuuntelua, ja että työikäisillä soi taustamusiikki etenkin työmatkoilla ja työajalla. Tämä on varsin hyvä asia, sillä musiikki aktivoi aivoissa lukuisia alueita – itse asiassa lähes kaikkia. Musiikki herättelee muun muassa tapahtumamuistin ja tunteiden käsittelyn alueita, sekä ylläpitää ihmisen vireystilaa. Musiikin kuuntelun työajalla uskotaan helpottavan keskittymistä työtehtäviin ja lieventävän stressiä.

Taustamusiikki ei aina paranna keskittymiskykyä

Varsinkin ääniyliherkkyydestä kärsiviä saattaa taustamusiikki töissä ärsyttää. Arviolta joka kolmas suomalainen kokee ääniyliherkkyyttä, eli kokee ylimääräisten äänien kuormittavan aivoja. Muilla musiikki toimii vireystason ylläpitäjänä, ja he kokevat musiikin usein myös helpottavan stressiä. Musiikki parantaa myös keskittymiskykyä, sillä se häivyttää keskittymistä häiritsevää melua – kuten työkavereiden keskinäistä rupattelua tai näiden puhelinkeskusteluja. 

On kuitenkin näyttöä siitä, että musiikki saattaa häiritä keskittymiskykyä silloin, kun työn alla on jotain erityisen tarkkaa keskittymistä vaativia tehtäviä. Voi olla, ettei musiikkia kannata kuunnella lukiessaan tai kirjoittaessaan. Musiikki sopineekin siis paremmin yksinkertaisten rutiinihommien taustalle. 

Miten ja millaista musiikkia kannattaa kuunnella?

Moni kokee instrumentaalimusiikin sopivan parhaiten taustamusiikiksi, sillä siinä ei ole häiritseviä sanoja, joita voisi alkaa jäädä kuuntelemaan. Ei kuitenkaan ole kiveen hakattua, millainen musiikki parantaa parhaiten keskittymistä. Kannattaa kokeilla erilaisia musiikkityylejä ja tarkkailla niiden vaikutusta omaan keskittymiseen ja työtehoon. Myös rokkimusiikki voi lievittää stressiä ja auttaa keskittymään!

Väsyneenä on helpoin ja ehkä myös turvallisin vaihtoehto laittaa soimaan tuttua musiikkia, minkä tahtiin saa hoidettua jäljellä olevat työtehtävät. Toki liian tutut kappaleet saattavat herättää muistoja ja herkistää, mikä ei mitenkään paranna keskittymistä. Muistoihin matkaaminen johtuu musiikin tapahtumamuistia aktivoivasta voimasta.

Musiikin stressiä lieventävistä ominaisuuksista saa kaiken irti harrastamalla musiikkia aktiivisesti. Laulu- tai soittoharrastuksen on huomattu vaikuttavan positiivisesti myös lasten kielten opiskeluun sekä senioreiden kuntouttamiseen. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa musiikin harrastamista esimerkiksi liittymällä kirkkokuoroon tai ilmoittautumalla musiikkiopiston bändikurssille. Musiikkia voi harrastaa ilman suorituspaineita ja pakonomaista tarvetta kehittyä alalla, sillä aivot tykkäävät haasteista ja vaihtelusta.   

Summa summarum: valitse työtehtävien taustamusiikki oman tunnetilasi ja omien mieltymystesi mukaan. Kuulokkeilla voit kuunnella sellaistakin musiikkia, mistä työkaverisi tai perheenjäsenesi eivät välitä. Vastamelukuulokkeiden avulla pääset tarvittaessa pakoon ärsyttävää taustamelua. Kuuntele instrumentaalista musiikkia (kuten harmonikkoja) erityisesti keskittymistä vaativissa työtehtävissä, mutta kokeile muuten rohkeasti eri musiikkityylejä – näin saat tietää, miten mikin musiikki vaikuttaa vireystasoosi ja työskentelyysi. Jos mahdollista, harrasta musiikkia myös vapaa-ajalla, ja ohjaa jälkikasvusikin musiikin pariin. 

Muuta tietoa musiikin vaikutuksesta aivoihin 

Tutkijat ovat hyvin yksimielisiä siitä, että musiikilla on paljon aivotoimintaa edistäviä vaikutuksia. Musiikin kuuntelun on havaittua vaikuttavan tunteiden säätelyyn, vireystilaan, havainnointiin, motoriikkaan, kieleen sekä kognitiivisiin toimintoihin, joita ovat muun muassa muisti ja tarkkaavaisuus. Näin ollen musiikki voi auttaa aivohalvauspotilaiden toipumista.

Aivot

Itse tehty musiikki aktivoi aivoja monipuolisemmin kuin kuunneltu. Afasia-potilaat saavat laulamisesta apua puheen tuottamiseen, ja aivohalvauspotilaiden sekä Parkinson-potilaiden motorinen kuntoutuminen nopeutuu pianoa tai esimerkiksi rumpuja soittamalla. Lauluun ja soittoon pohjautuva kuntoutus muokkaa otsalohkojen puhe- ja liikealueiden rakennetta ja toimintaa, mutta pelkkä musiikin kuuntelukin aiheuttaa rakenteellisia muutoksia – erityisesti potilailla, joilla on vaurioitunut nimenomaan vasen aivopuolisko. On havaittu, että aivoalueet laajenevat erityisesti etuotsalohkolla sekä niillä alueilla, mitkä ovat vastuussa tunne-elämän säätelystä.

Musiikki aktivoi muistoja ja vaikuttaa mielialaan, tunteisiin sekä vireystilaan myös dementiaa sairastavilla potilailla. Musiikkiterapia eli musiikin kuuntelu tai tuottaminen lieventää muistisairaiden oireita. Lisäksi musiikkipohjaista kuntoutusta käytetään kivun lieventämisessä (esimerkiksi synnytyksessä) sekä somaattisiin ja psykiatrisiin sairauksiin liittyvien mielialaoireiden hoitamisessa. Musiikki vähentää ahdistuneisuutta, ylläpitää toimintakykyä ja parantaa mielialaa. On todennäköistä, että musiikki voisi auttaa myös tarkkaavaisuushäiriöstä tai autismista kärsiviä lapsia keskittymään, käsittelemään tunteitaan, kommunikoimaan ja olemaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. 

Musiikki tepsii, vaikka ihminen kokisi itse olevansa epämusikaalinen. Oman musikaalisuuden aliarvioiminen on tyypillistä suomalaisille – liekö peräisin alakoulun laulukokeissa jaetuista nelosista. Olitpa harrastanut musiikkia tai et, musiikki aktivoi aivojasi. Lisäksi musiikki parantaa muistin toimintaa, kohentaa mielialaa ja lisää keskittymiskykyä – ja musiikin kuuntelu ja sen tuottaminen nopeuttavat vaurioituneiden hermoverkostojen korjautumista erilaisista sairauksista kärsivillä potilailla.