Hyvinvointi, Musiikki, Perhe, Vinkit

Nainen kuuntelee musiikkia

Musiikkia kuunnellaan useimmiten taustamusiikkina. Tilastokeskus kertoo, että noin 80 % musiikin kuuntelemisesta on taustakuuntelua, ja että työikäisillä soi taustamusiikki etenkin työmatkoilla ja työajalla. Tämä on varsin hyvä asia, sillä musiikki aktivoi aivoissa lukuisia alueita – itse asiassa lähes kaikkia. Musiikki herättelee muun muassa tapahtumamuistin ja tunteiden käsittelyn alueita, sekä ylläpitää ihmisen vireystilaa. Musiikin kuuntelun työajalla uskotaan helpottavan keskittymistä työtehtäviin ja lieventävän stressiä.

Taustamusiikki ei aina paranna keskittymiskykyä

Varsinkin ääniyliherkkyydestä kärsiviä saattaa taustamusiikki töissä ärsyttää. Arviolta joka kolmas suomalainen kokee ääniyliherkkyyttä, eli kokee ylimääräisten äänien kuormittavan aivoja. Muilla musiikki toimii vireystason ylläpitäjänä, ja he kokevat musiikin usein myös helpottavan stressiä. Musiikki parantaa myös keskittymiskykyä, sillä se häivyttää keskittymistä häiritsevää melua – kuten työkavereiden keskinäistä rupattelua tai näiden puhelinkeskusteluja. 

On kuitenkin näyttöä siitä, että musiikki saattaa häiritä keskittymiskykyä silloin, kun työn alla on jotain erityisen tarkkaa keskittymistä vaativia tehtäviä. Voi olla, ettei musiikkia kannata kuunnella lukiessaan tai kirjoittaessaan. Musiikki sopineekin siis paremmin yksinkertaisten rutiinihommien taustalle. 

Miten ja millaista musiikkia kannattaa kuunnella?

Moni kokee instrumentaalimusiikin sopivan parhaiten taustamusiikiksi, sillä siinä ei ole häiritseviä sanoja, joita voisi alkaa jäädä kuuntelemaan. Ei kuitenkaan ole kiveen hakattua, millainen musiikki parantaa parhaiten keskittymistä. Kannattaa kokeilla erilaisia musiikkityylejä ja tarkkailla niiden vaikutusta omaan keskittymiseen ja työtehoon. Myös rokkimusiikki voi lievittää stressiä ja auttaa keskittymään!

Väsyneenä on helpoin ja ehkä myös turvallisin vaihtoehto laittaa soimaan tuttua musiikkia, minkä tahtiin saa hoidettua jäljellä olevat työtehtävät. Toki liian tutut kappaleet saattavat herättää muistoja ja herkistää, mikä ei mitenkään paranna keskittymistä. Muistoihin matkaaminen johtuu musiikin tapahtumamuistia aktivoivasta voimasta.

Musiikin stressiä lieventävistä ominaisuuksista saa kaiken irti harrastamalla musiikkia aktiivisesti. Laulu- tai soittoharrastuksen on huomattu vaikuttavan positiivisesti myös lasten kielten opiskeluun sekä senioreiden kuntouttamiseen. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa musiikin harrastamista esimerkiksi liittymällä kirkkokuoroon tai ilmoittautumalla musiikkiopiston bändikurssille. Musiikkia voi harrastaa ilman suorituspaineita ja pakonomaista tarvetta kehittyä alalla, sillä aivot tykkäävät haasteista ja vaihtelusta.   

Summa summarum: valitse työtehtävien taustamusiikki oman tunnetilasi ja omien mieltymystesi mukaan. Kuulokkeilla voit kuunnella sellaistakin musiikkia, mistä työkaverisi tai perheenjäsenesi eivät välitä. Vastamelukuulokkeiden avulla pääset tarvittaessa pakoon ärsyttävää taustamelua. Kuuntele instrumentaalista musiikkia (kuten harmonikkoja) erityisesti keskittymistä vaativissa työtehtävissä, mutta kokeile muuten rohkeasti eri musiikkityylejä – näin saat tietää, miten mikin musiikki vaikuttaa vireystasoosi ja työskentelyysi. Jos mahdollista, harrasta musiikkia myös vapaa-ajalla, ja ohjaa jälkikasvusikin musiikin pariin. 

Muuta tietoa musiikin vaikutuksesta aivoihin 

Tutkijat ovat hyvin yksimielisiä siitä, että musiikilla on paljon aivotoimintaa edistäviä vaikutuksia. Musiikin kuuntelun on havaittua vaikuttavan tunteiden säätelyyn, vireystilaan, havainnointiin, motoriikkaan, kieleen sekä kognitiivisiin toimintoihin, joita ovat muun muassa muisti ja tarkkaavaisuus. Näin ollen musiikki voi auttaa aivohalvauspotilaiden toipumista.

Aivot

Itse tehty musiikki aktivoi aivoja monipuolisemmin kuin kuunneltu. Afasia-potilaat saavat laulamisesta apua puheen tuottamiseen, ja aivohalvauspotilaiden sekä Parkinson-potilaiden motorinen kuntoutuminen nopeutuu pianoa tai esimerkiksi rumpuja soittamalla. Lauluun ja soittoon pohjautuva kuntoutus muokkaa otsalohkojen puhe- ja liikealueiden rakennetta ja toimintaa, mutta pelkkä musiikin kuuntelukin aiheuttaa rakenteellisia muutoksia – erityisesti potilailla, joilla on vaurioitunut nimenomaan vasen aivopuolisko. On havaittu, että aivoalueet laajenevat erityisesti etuotsalohkolla sekä niillä alueilla, mitkä ovat vastuussa tunne-elämän säätelystä.

Musiikki aktivoi muistoja ja vaikuttaa mielialaan, tunteisiin sekä vireystilaan myös dementiaa sairastavilla potilailla. Musiikkiterapia eli musiikin kuuntelu tai tuottaminen lieventää muistisairaiden oireita. Lisäksi musiikkipohjaista kuntoutusta käytetään kivun lieventämisessä (esimerkiksi synnytyksessä) sekä somaattisiin ja psykiatrisiin sairauksiin liittyvien mielialaoireiden hoitamisessa. Musiikki vähentää ahdistuneisuutta, ylläpitää toimintakykyä ja parantaa mielialaa. On todennäköistä, että musiikki voisi auttaa myös tarkkaavaisuushäiriöstä tai autismista kärsiviä lapsia keskittymään, käsittelemään tunteitaan, kommunikoimaan ja olemaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. 

Musiikki tepsii, vaikka ihminen kokisi itse olevansa epämusikaalinen. Oman musikaalisuuden aliarvioiminen on tyypillistä suomalaisille – liekö peräisin alakoulun laulukokeissa jaetuista nelosista. Olitpa harrastanut musiikkia tai et, musiikki aktivoi aivojasi. Lisäksi musiikki parantaa muistin toimintaa, kohentaa mielialaa ja lisää keskittymiskykyä – ja musiikin kuuntelu ja sen tuottaminen nopeuttavat vaurioituneiden hermoverkostojen korjautumista erilaisista sairauksista kärsivillä potilailla.